Vessanetsintä onnistui loistavasti. Schantzenpark on iso puisto, jossa on monta leikkikenttää, urheilukenttä, ulkoilmaelokuvateatteri ja paljon niittyä picknickille. Muttei tosiaan yhtään julkista vessaa. Saksalaiset ovat outoa porukkaa. Schlumpin metroasema on kuitenkin aivan kivenheiton päässä, ja sieltä löytyy maksulliset vessat. Vielä poislähtiessä matkalla tuli vastaan bajamaja, jonka ovessa roikkui riippulukko, mutta se ei ollut lukittu. Puristamme peukkuja siis, jotta lukko olisi avoinna vielä perjantainakin.
Ennen tännetuloa googlailin juttuja Hampurista, oikeastaan juuri silloin kun sinä olit reilaamassa. Minua kovasti kiinnosti silloin tämä Sternschantze -niminen kaupunginosa. Selkeästi jokin hipsterikulttuurin ydinkeskittymä jossa kohtaavat katutaide, edulliset mutta laadukkaat ravintolat, UG-vaatemerkit, korkokengät ja tennarit, vaihtoehtokino, kahvit tuhansilla mausteilla ja täyteen tägätyt porttikongit. Ja sitten kaiken tämän keskellä on yksi vallattu talo, ainakin internetin mukaan.
Olin jo matkalla kohti kotia, kun muistin Lenan sanoneen menevänsä katsomaan ilotulitusta Planten un Bloomen -nimiseen puistoon. Käännyin siis satakahdeksankymmentä, ja tallustelin rauhassa kohti Dammtorin juna-asemaa, jonka läheisyydessä puutarhapuisto sijaitsee. Saapuessani perille täytyy myöntää, että epäröin pitkään puiston portilla. Pimeä puisto, pieni tyttö yksin, tämä yhdistelmä ei ole hyvä. Juuri kun olin lähdössä pois, alkoi puistosta kuulua musiikkia. Etäällä näkyi yhtäkkiä paljon ihmisiä, jotka alkoivat kiirehtiä kohti ääntä, ja niinpä tarrasin laukustani kiinni ja kipitin ihmismassan perässä pimeään puistoon.
Planten un Bloomen. Et voi uskoa. Kyseessä ei tosiaan ollut ilotulitus, kuten olin kuvitellut. Kyseessä oli suihkulähdeshow. Puoli tuntia suihkulähteen suuttimilla tehtyä koreografiaa, erilaisia valoja ja musiikkiteemana tango. Siihen minä istahdin nurmikolle pieneen tihkusateeseen pieni kyynel silmäkulmassa. Voi että se oli mahtavaa! Las Vegasissa näimme Juhon kanssa vastaavantyyppisen shown, mutta tämä oli pimeässä puistossa, kukkien keskellä. Minä haluan jäädä tänne! Aivan kuin olisin nähnyt revontulia olohuoneessani, siltä se tuntui. Ja vesi on elementtinä niin hieno, valot voimakkaita ja tango, kaikista musiikeista minä satuin tangon aikana paikalle. En olisi halunnut sen loppuvan vielä tunteihin.
Löysin lopulta Lenan ja Khathan, eksyimme puistoon ja lopulta pääsin turvallisesti kotiin. Vielä ennen nukkumaanmenoa kävin kameran kuvat läpi, ja unissani oli paljon värejä, ja poika, jolla oli lierihattu.
Halauksia ihana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti