Minä huudan tuuleen, piirrän seinille, peilaan tukkaani ikkunasta ja hengittelen syysilmaa. Syyskuun loppu. Oikea syksy. Yöksi ei saa enää unohtaa ikkunaa auki, muuten herää kurkku kipeänä Reeperbahnin koleuteen.Minttu lähti eilen. Menin lentokentälle asti ja saatoin Mintun turvatarkastusjonoon. Mintun kanssa oli niin helppoa, viikonlopun teemana oli Go with the Flow ja kohteena Blingfang-messut. Kaksi designhörhöä hypistelemässä, ottamassa valokuvia ja antamassa tiukkaa kritiikkiä suomeksi. Muotoilijan taivas.
Minttu sai kokea kaupunkia, kahvia, Abercrombieta, junia ja döneriä. Sohvasurffaajat kulkutuivat lauantaina electrobileisiin Grosse Freiheitille pienenpieneen kerrostaloon, jonne tarvittiin salasana sisäänpääsyksi. Sunnuntaina istuimme May Cafeessa Darrenin ja Robin kanssa, Darrenilla yllään vai T-paita terassilla. Sitten Minttu olikin jo poissa, ja aikaa on taas kulunut ja päätöksiä pitäisi tehdä. Pitäisi tietää mitä seuraavaksi.
Minä puhun jo paluulipun ostosta. En siitä, jolla pääsee Helsinki-Vantaalle, vaan siitä, jolla pääsee takaisin Reeperbahnille. Minä puhun Joulukuusta Alsterilla, minä puhun Marraskuun pimeydestä Schanzessa ja Tammikuun lumisateesta Elben varressa. Sanavarastooni ei kuulu Kuopio tai Helsinki, ja eniten pelkään että parin viikon kuluttua minun on taas pakko tottua siihen, että junassa kuulutetaan Pasila - Böle. En ole vielä valmis.
Ostin talvitakin. Tai syystakin. Ihan vain jotta selviän tämän viimeisen kuukauden täällä. Talvea varten on toiset tamineet, olivat ne sitten Kuopiossa tai Reeperbahnilla. Täällä minä hymyilen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti