9. syyskuuta 2013

Tarzan ja Paul

Hei murunen,

Ei minua viime torstaina huvittanut tehdä oikeastaan mitään töiden jälkeen. Harkitsin laittavani Andreakselle tai Robille viestin jos jommallakummalla olisi ollut kotikoneella jokin elokuva, mutta sitten arkitaikurini Lena ilmoitti, että neiti neljäkymppiä mulle tack ja pukeudu kivasti, me mennään katsomaan MUSIKAALIA.

Tarkoitus oli treffata Holstenstraßen juna-asemalla puoli kahdeksan. Kumpikin sähläsimme junat ja aikataulut ja lopulta hyppäsimme taas vahingossa samaan junaan Schantzelta. Kummallakin oli kerrankin tukka kampauksella, jakkutakit, korkokengät, kevyt kesämeikki. Voi me nätit. Normaalisti me olemme kuitenkin tukka ponnarilla ja puolihuppareissa Kosmoksessa. Mutta kyllähän korkeakulttuuria varten kuuluu laittautua.

Lenan liput olivat last-minute-tickets. Meillä oli siis naurettavan edullisesti naurettavan hyvät paikat. Ja nyt täytyy myöntää, että kulutan teattereiden penkkejä aivan liian vähän. Miten paljon voi pienillä kikoilla saadakaan aikaan, valoilla, äänillä, kankailla. Ei minulla riitä sanat kuvaamaan. Tietysti itse show oli saksaksi, joka tietysti huvitti minua kovasti kun You'll be in my heart onkin Du bleibst in meinem Hetzen. Mutta kokemus oli kaikin puolin mahtava, nyt kun vielä pääsisi kokemaan König der Löwenin. Eikun Leijonakuninkaan.

Sitten halusin kertoa sinulle Paulista. Paul on Carolan vaihtari. Paul sanoo höhö kun sitä naurattaa ja muuten Paul sanoo muutaman sanan silloin tällöin. Ensimmäisenä päivänä Paul kyseli ruokapöydässä mitä "Du hast" tarkoittaa. Minua nauratti jo valmiiksi, minä tiesin mihin tämä keskustelu on johtamassa. Seuraava kysymys tietysti oli, mitä "Du hasst mich" tarkoittaa, joka sai tietysti kaikki pöydässä hämmentymään ja miettimään kuka on ehtinyt poikaparalle jo sanoa tuollaista. Siinä sitten nahkaa pelastamaan, kertomaan saksalaisen musiikkikulttuurin moni-ilmentymästä ja Rammsteinin sanoitusten nerokkuudesta. Paul nyökkäili ja Carola tuntui olevan aika hämillään. Mutta sellaisia ovat pojat, kahdeksantoistavuotiaat nuorukaiset, vaihto-oppilaat. Ainakin minun kokemusteni mukaan. Tiedätkö, olen entistä iloisempi etten asu Carolan luona. Carola on kyllä ihana, mutta onneksi minulla on oma koppini Reeperbahnilla. Oma koppini, eikä yhtään vaihtaria.

Kirjoitan sinulle myöhemmin lisää, olet paljon ajatuksissa.

Isosisko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti